Nicaragua!

Matka oli pitka ja vaiherikas.

HELSINKI-VANTAA. Keskiviikkoaamuna lahto kello 7.50. Lento myohastyi Lontoon sumun vuoksi reilun tunnin.

LONTOO, HEATHROW. Saavuttaessa kentalle oltiin myohassa tunnin. Vaihtoaikaa oli kaksi tuntia, joten toiveissa oli kuitenkin ehtia Miamiin lahtevaan koneeseen. Ehdittiinkin kivasti oikealla portille, mutta. Ei ollut kellaan meista juolahtanut mieleen, etta tarvittaisiin Jenkkeihin pysahtymista varten ESTA, maahantulomikalie. Portilla kiva nainen sanoi, etta meilla on viisi minuuttia aikaa hommata se ennen koneen lahtoa. Kun olimme loytaneet koneen, oikean sivun, saaneet soiteltua Suomesta jonkun luottokortin numeron ostamista varten ja ostaneet kaikki kolme ratinkia, oli kulunut 20 minuuttia. Myohastyimme auttamatta. Tulisimme myohastymaan myos Managuan koneesta Miamissa. Miamissa meilla piti olla tunnin vaihtoaika (sinansa optimistinen ajatus) ennen Managuaan lahtevaa konetta.
Kiitos Lontoon hernerokkasumun, syy ei ollut meidan! Saatiin kolmen tunnin paahan lento Miamiin ja kaikille viisi puntaa kouraan ruokailua varten. Syotiin sitten ja paastiin onnellisesti Miamin koneeseen.

FLORIDA, MIAMI. The United States, land of the freedom. Jonotusta. Puolitoista tuntia passintarkastukseen, sormenjaljet, kuvat, jonotusta turvatarkastukseen, matkatavaroiden haku. Alkuperaisen suunnitelman mukaan meidan olisi pitanyt ehtia seuraavaan koneeseen tunnissa. Tunti Yhdysvalloissa kuulostaa lapihuutojutulta, mutta ei ollut sita. Nyt kavi niin, etta seuraava lento Managuaan lahtisi seuraavana aamuna. Viettaisimme siis yon Miamissa.

Alkoi saataminen lentoyhtio British Airwaysin kanssa, jonka koneella alunperin myohastyttiin. Ensin British Airwaysin tiski oli sulkeutunut, joten kaannyimme American Airlinesin puoleen. Silla oltiin tultu Miamiin Lontoosta. Ne ei kuitenkaan alkaneet millekaan, koska syy oli British Airwaysin. Tai siis sen herverokkasumun. Pitkallisen saatamisen jalkeen saimme
- huoneen Miamin lentokentan hotellista
- kukin 25$ arvoisen illallislipun hotellin ravintolaan
- kukin 15$ arvoisen lipun aamupalalle

Ei hullumpaa! Illallistimme hotellissa kera unkarilaisen miekkosen, jolla oli sama tilanne kuin meilla. Varmaan parhaat sapuskat koko reissussa. Sitten paineltiin nukkumaan kilometrin leveisiin sankyihin. Aamulla ylos, huikea aamupala ja kentalle saatamaan seuraavaa lentoa.

NICARAGUA, MANAGUA. Me gusta! Taalla on lammin. Hostellin emanta ei meinannut ymmartaa etta haluttiin todellakin cama de matrimonio, parisanky kolmelle. Loytyi sitten pieni, kuuma soppi ylakerrasta. Paaasia etta on halpa. Ollaan nyt Granadassa. Ollaan kateltu kaupunkia, opeteltu vahan espanjaa ja oltu liian kauan juomatta. Huomenna olis tarkoitus paasta saarelle, Isla de Ometepelle. Ollaan ihan valtavan valkoisia!

Vaikuttaa aika turvalliselta paikalta. Ei taalla oo ihmisella mitaan hataa.
Lampimia ajatuksia kaikille! Opetellaan viela sopeutumaan siihen ajatukseen, ettei ole mitaan velvoitteita kolmeen kuukauteen.

Buenas noches!