Takana kohta reissumme ensimmainen sadepaiva, joka sopivasti osui uuteen kohteeseen siirtymispaivaan. Eilinen paiva oli yleinen huoltopaiva eli asioiden hoitamista ( postin etsiminen, hedelmakauppiaiden metsastaminen), pyykkaamista, auringon polttamien iho-osasten rauhoittelu yms. Paiva oli rattoisa. Yksi uusi havainto: Nicaraguassakin on jamppoja. Naimme yhden jamppa-auton. Opeteltu uusia hedelmia espanjaksi, ja kyselty saako niita syya suoraan puusta. Hieman reissubudjettia ajatellen. No paastiin ekakertaa paikalliseen kotiravintolaan. Mun (tellen) ruokailuhetken pilasi kissat ja koirat, jotka ymparoivat poytamme. Marika ja Kakku yrittivat urhoollisesti hatyyttaa katit ja rakit tiehensa, mutta melko heikoin tuloksin. huhhuh.
Ravintolaruokailu ei viela ainakaan oo kauhiampia ripuleita aiheuttanut, pienta loysyytta ehka nahtavissa mut ihan kunnossa jokainen viela silla rintamalla.
Tanaan ollaan sit vaihdettu paikkaa taalla samalla pienella saarella. Tuttuun tapaan herasimme klo 6.15 virkkuina kymmenen tunnin younet takana. Aamupalan jalkeen alkoi lammin, kostea, hiostava matka kohti Meridaa. Matkaa oli huikeat 30km ja aikaa meni ainakin 6 tuntia. Ensin meidan piti vaihtaa bussia puolessa valin. Mut kappas vaan kun oltiin jaatty bussista kavi ilmi ettei bussit joka paiva kule tanne. Joku paiva menee ja joku toinen ei. Ja tanaan ei ollut aamulla tullut kyseista bussia, niin ei kuulemma ollu todennakoisemmin enaan tulossa. No siina sita kokotettiin kolmistaan tienvarressa ja mietittiin mille aletaan. Saatiin sit kaksi brittimatkaajaa seuraamme ja otettiin taksi tanne Meridaan. Tie oli pahempi ku Suomessa metsa-autotiet. Jannalla ootetaan kuis bussit kulkee pois taalta.
No paikkana taa on aivan loistelias hemmottelupaikka. Alkutuimaan mie (Telle) ja Marika tutustuttiin jalkasin kylaan, kavelimme joka torppaan ja kyseltiin espanjaksi onko paikka ravintola tai hostelli ja oisko menua yms. Tanaan tehtiin ennatys ravintolassa ruoan odottelussa 1,5 tuntia. Kylla siina nalka jo ehti hiipua.
Uusi ennatys myos liskoissa, Kakku juuri laski katosta niita paata liikuttamatta: 17kpl. Otetaan nyt huomioon et kakku voi myos nahda omiaan, silla kuumehourailu voi viela hieman sekoittaa sen paata. Kakulla ollut siis hieman auringonpistosta ja sen tuomaa kuumeilua, mut nyt jo nayttaa olevan kunnossa. Salmiakit paransivat hanet.
Olemme aloittaneet aktiivisen espanjan opiskelun. Teemme 3-4 kertaa viikossa sanakokeita toisillemme ja tanaan on ensimmaiset. Sosiaalinen paine on kova ja kymppi+ pitas olla jokaisella tavoitteena. Pakkohan tassa on espanjaa opittiva, ku ei nuo vaan osaa enkkua saatikas suomea.
Seuraavaksi siirrymme sanakokeiden pariin, joten ei muuta ku hasta la vista vaan...
Pliis, jatkokertomuksia peräpäätarinoille!!!! Mukavata tekstiä ja aistii melkein tunnelman tänne Hääkivelle asti..
VastaaPoistaPusuja Inkalta, Artulta ja Ekkaralta
Ihan rauhassa vaan Inksuliini. Niissa asioissa ei oo toistaiseksi mitaan kuvailemista, mutta katsotaan mita jatkossa tapahtuu.
VastaaPoista